Rataseläimet (ryhmä Rotifera pääjaksossa Syndermata) ovat vähäpätöisiä tai mikroskooppisia, enimmäkseen alle 1 mm pitkiä, viehättävän muotoisia ja värisiä, aktiivisesti liikkuvia mikroskooppiharrastajien suosikkeja. Niitä on runsaasti makeissa vesissä lätäköitä ja katuojia myöten ja jopa sammalten lehtihangoissa. Suurin osa 1700 lajista elävät vapaina, muutama on ulko- tai sisäloinen ja muutama elää suolaisessa vedessä. Sekä suomalainen että tieteellinen nimi viittaa rataseläinten etupään liikkuviin ja lautasmaiseen rakenteeseen (corona) kiinnittyviin ripsiin, mikä antaa vaikutelman pyörivästä rattaasta. Se ja nielun liikkeiden näkyminen läpikuultavassa eläimessä erottavat rataseläimet muista pienen pienistä vesieläimistä.
Rataseläimet kuuluvat kaksikylkisiin, ovat nivelettömiä ja alkioiltaan kolmisolukerroksisia. Ne ovat hieman lieriömäisiä, ja niillä on etupäässään ripsekäs diskus (korona) ja takapäässään haarukkamainen jalka – tai jalkamainen haarukka. Ruumiin seinämä on synsyytti eli solusulauma, erillisiä soluja ei ole erotettavissa. Sen pinnalla on kovettunut lorikaksi nimitetty panssari. Ruumiinontelo ei ole kalvon ympäröimä (ns, pseudokeloma eli valeruumiinontelo). Ruoansulatuskanava on joko täydellinen suu- ja hylkyaukkoineen tai epätäydellinen. Erityselimet ovat mutkille kiertyneitä ja haaroittuneita ja niissä on liekkisoluja. Hermosto on vaatimaton: etupään selkäpuolen gangliosta lähtee muutamia hermoja muualle ruumiiseen. Aistinelimet ovat tupsumaisia tai valoa aistivia silmäpilkkuja.
Rataseläimet ovat yksineuvoisia. Koiraat ovat tavallisesti hyvin pieniä, surkastuneita tai jopa puuttuvat. Naaraissa on munarauhanen, ruskuaisrauhanen ja munanjohdin. Lisääntyminen on neitseellistä (partenogeneettistä) tai seksuaalista. Rataseläimet munivat munia eli ovat ovipaarisia. Toukkavaihetta ei ole.
Rataseläimet munivat tavallisesti kahdenlaisia munia vuodenajan mukaan. Kesämunat ovat ohutkuorisia ja partenogeneettisiä, ja niistä kuoriutuu vain naaraita. Joissakin olosuhteissa syntyy sukupolvi, jossa jotkut naaraat tuottavat pieniä munia, joista kehittyy vain koiraita, ja toiset taas munivat isoja munia, joista kehittyy naaraita. Kummatkin syntyvät partenogeneettisesti. Koiraat hedelmöittävät naaraat sisäisesti, ja syntyy talvimunia (tsygootteja), joissa on paksu ja kestävä kuori. Ne vaativat lepokauden, joka voi kestää pitkiä ajanjaksoja, voivat kuivua tai jäätyä ja kulkeutua tuulen tai lintujen mukana. Suotuisiin olosuhteisiin jouduttuaan niistä kuoriutuu naaraita, jotka aikanaan munivat taas kesämunia.
Rataseläimet ovat muodoiltaan melko moninaisia. Ruumis voi olla hoikka, leveä, säkkimäinen, litistynyt tai pallomainen. Lorikassa voi olla harjanteita, renkaita tai piikkejä. Jalkahaarukka voi olla pitkä, lyhyt tai puuttua. Sen tehtävänä on toimia kiinnittymisvälineenä alustaan ja peräsimenä uidessa, joillakin lajeilla myös hyppimisvälineenä. Koronassa voi olla yksi tai kaksi samankeskistä ripsiriviä ja nielussa erilaisia leukamaisia tai hammasmaisia jauhimia. Useita näistä vaihtelevista piirteistä on käytetty hyväksi rataseläinten luokittelussa.
Rataseläinten levinneisyys on kosmopoliittinen; yksi ja sama laji voi esiintyä koko maapallolla missä vain olosuhteet sallivat. Lajisto voi muuttua samassa vedessä vuodenajan mukaan.
Suurin osa rataseläimistä on vapaina yksittäin eläviä. Yleisimmillään ne ovat hiljaisissa makeissa vesissä, joissa on runsas kasvillisuus. Kostean rannan hiekasta voi litraa kohti löytyä yli miljoona yksilöä. Jotkut lajit uivat 150 metrin syvyyteen, mutta valtaosa löytyy vesikasvillisuudesta. Useat lajit kiinnittyvät alustaansa jalallaan ja elävät eritteistä tai muista partikkeleista rakentamansa suojuksen sisällä. Tietyt lajit muodostavat kolonioita, jotka voivat olla vapaana uivia tai alustaan kiinnittyneitä. Lahkon Bdelloidea lajit asustelevat pääasiassa sammalissa, ja ne voivat ryömiä tai uida.
Rataseläimissä on myös kommensaaleja (pöytäkumppaneita) ja loisia. Edellisestä on esimerkkinä laji Seison nebaliae eräässä äyriäisessä. Makean veden nivelmatojen ulkoloisena elää laji Pleurotrocha parasitica ja sisäloisena Albertia naidus. Eräs laji asuu pallolevän (Volvox) kolonian sisällä, ja eräs toinen Vaucheria-viherlevässä.
Yksisoluisia leviä syövillä rataseläimillä on lyhyet ja leveät hampaat, ja niillä, jotka elävät kasveilla, on terävät hampaat, joilla pystyy puhkaisemaan kasvien soluseiniä. Jälkimmäisillä on myös lihaksikas nielu, joka pystyy imemään kasvisolun sisällön eläimen ravinnoksi. Toisia eläimiä saalistavilla on kapeat leuat hampaineen. Ne voidaan työntää suusta ulos tavoittamaan saalista. Rataseläimet itse ovat eräiden matojen ja äyriäisten saalista.
Rataseläimet muodostavat alajakson Rotifera pääjaksossa Syndermata. Alajakso jaetaan kahteen luokkaan ja kolmeen lahkoon:
- Luokka Pararotatoria
- Lahko Seisonidea. Kylkilisäkkeet (tuntoaistimia) ja jalkahaarukka puuttuvat; munarauhaset parilliset; koiraat täysin kehittyneitä; vain kaksi lajia.
- Luokka Eurotatoria
- Lahko Bdelloidea. Kylkilisäkkeet (tuntoaistimia) puuttuvat; jalkahaarukka puuttuu tai jopa 4-haarainen; jaloissa runsaasti rauhasia (erittävät kiinnittymistä auttavaa eritettä); munarauhaset parilliset; koiraita ei tunneta.
- Lahko Monogononta. Kylkilisäkkeitä kaksi; jalkahaarukka puuttuu tai 2-haarainen; munarauhasia yksi; koiraita tav. on, mutta ne surkastuneita; lahko käsittää suurimman osan rataseläimistä.
