Vanhan uskomuksen mukaan jouhimadot ovat henkiin heränneitä ja veteen joutuneita hevosen jouhia. Jouhimaisia ne ovatkin, ohuita ja pitkiä aikuisina, 10-100 cm, joskus jopa kaksimetrisiä pituudeltaan, halkaisijaltaan yleensä millimetrin tai parin luokkaa. Naaraat ovat pidempiä kuin koiraat. Väriltään jouhimadot vaihtelevat kellertävästä harmaaseen, ruskeaan tai mustaan. Aikuiset madot kiemurtelevat seisovissa tai hiljaa virtaavissa vesissä. Toukkina ne ovat hyönteisten ja äyriäisten, joskus juotikkaiden, loisia.
Jouhimadon päät ovat tylpän pyöreitä. Kutikulan pinnassa on nystyjä tai monimutkaisia levyjä. Lihaksisto koostuu yhdestä pitkittäislihaskerroksesta. Ruumiinontelo on yleensä parenkyymikudoksen täyttämä. Ruoansulatuskanava on surkastunut, toukat imevät ihonsa läpi ravintoa isännästään, eivätkä aikuiset syö ollenkaan. Verenkierto-, hengitys- ja erityselimet puuttuvat. Nielun ympärillä on hermorengas, joka on yhteydessä vatsapuolen hermoon (suvussa Nectonema on myös selkähermo).
Jouhimadot ovat yksineuvoisia. Ruumiinontelossa on yksi tai kaksi sukurauhasta. Niiden tiehyet avautuvat suolen loppupäähän (yhteissuoli eli kloaakki). Sisävesilajeilla (lahko Gordioidea) munat ovat hyvin pieniä ja sijaitsevat pitkissä hyytelömäisissä rihmoissa, jotka kiinnittyvät vesikasveihin.
Jouhimatojen pääjakso, Nematomorpha, käsittää noin 350 tunnettua lajia, minkä on arvioitu olevan runsaat kymmenesosa koko lajimäärästä. Suomen huonosti tunnetusta lajistosta lienee Gordius aquaticus yleisin. Se on 10-35 cm pitkä, ja sitä tavataan matalissa merenlahdissa ja lammikoissa.
Luokkia jouhimatojen pääjaksossa on vain yksi, ja siinä kaksi lahkoa:
- Lahko Gordioidea. Madoilla ei ole uimasukasia; pseudokeloma mesenkyymin täyttämä; sukurauhasia kaksi; kaksi heimoa (Gordiidae ja Chordodidae).
- Lahko Nectonematoidea. Kaksi riviä uimasukasia; pseudokeloma vailla täytekudosta; sukurauhasia yksi; vain yksi suku, Nectonema, jonka lajit elävät merten rannikkoalueilla, toukat äyriäisten loisia.