Kampaleukamadot (Gnathostomulida) ovat lähes mikroskooppisen pieniä (0,5 – 1 mm) merieläimiä, joita tavataan matalien rannikkovesien hiekasta ja mudasta. Ne sietävät melkoisen vähähappisia olosuhteita. Ensimmäiset kampaleukamadot tunnistettiin ja kuvattiin tieteellisesti vasta vuonna 1956.
Ruumiinmuodoltaan kampaleukamadot ovat hoikkia, jopa aivan lankamaisia, ja yleensä läpikuultavia. Etuosa erottuu eräillä muodoilla ruumiista kaventuneen kaulan vuoksi. Monien laakamatojen tapaan iho on ripsekäs. Ripset auttavat matoa liikkumaan hiekanjyvien väleissä, mutta eläin voi myös kiemurrellansekä lyhentää ja pidentää itseään lihastensa avulla. Ruumiinontelo, verenkierto- ja hengityselimistö puuttuvat. Hermosto on yksinkertainen ja rajoittuu vain ruumiin pintakerroksiin. Erityisesti pään alueella on aistimiseen erikoistuneita ripsiä. Suu sijaitsee etupään alapinnalla, joten sen eteen jää kärsä (rostrum). Suussa on leukapari, johon liittyy vahvoja lihaksia ja jossa on usein pienen pieniä hampaita, mistä kampaleuka-nimitys johtuu. Eläimen alapinnalla on kampamainen rakenne, jota käytetään ravinnon kaapimiseen hiekkajyväsistä. Ruoansulatuselimistössä ei ole varsinaista peräaukkoa, vaan suolta ja ihoa yhdistävä kudos toimii anaalihuokosena.
Kampaleukamadot ovat hermafrodiitteja. Kussakin yksilössä on yksi pariton munarauhanen ja yksi tai parillinen siittiörauhanen. Hedelmöityksen jälkeen munasolu tunkeutuu ruumiinseinämän läpi ja kiinnittyy lähellä oleviin hiekanjyväsiin. Näin syntynyt vaurio korjaantuu nopeasti. Toukkavaihetta ei ole.
Kampaleukamatoja tunnetaan noin 100 lajia. Pääjakson Gnathostomulida ainoassa luokassa on kaksi lahkoa. Filospermoidea-lahko sisältää hyvin pitkäruumiisia ja -kärsäisiä lajeja. Bursovaginoidea-lahkon lajeilla on parilliset aistinelimet, siitin ja siiitiöitä varastoiva bursa-niminen elin. Kampaleukamadot ovat ilmeisesti sukua pääjaksolle Syndermata, joka käsittää rataseläimet (Rotifera) ja väkäkärsämadot (Acanthocephala).