Tähtimadot

Urechis caupo -tähtimato. – Jerry Kirkhart / CC BY (https://creativecommons.org/licenses/by/2.0).

Tähtimatojen pääjaksoon (Echiura) kuuluu runsaat sata lajia omalaatuisia, väriltään harmaita, punertavia tai kellertäviä matoja, jotka asustelevat rannikoiden mudassa tai hiekassa kaikissa lämpimien tai lauhkeiden alueiden merissä. Yleisimmin ne kaivavat leveän U:n muotoisia käytäviä, joissa majailevat, joista käsin saalistavat pitkällä ja kaitaisella kauhamaisella kärsällä. Kokoon vedetty kärsä muistuttaa lusikkaa. Muutama laji elää tyhjissä nilviäisten kuorissa. Kalifornialainen Urechis caupo -laji kasvaa puolimetriseksi, mutta muut lajit ovat pienempiä, pienimmät 0,5 cm. Japanilainen Ikeda taenioides on 40-senttinen, ja sen kärsä ulottuu 145 cm:n päähän.

Aikuinen tähtimato on jaokkeeton, toukassa sen sijaan on 15 surkastunutta jaoketta. Ruumis on tavallisesti makkaramainen, pehmeä, ja sen etupäässä on lusikkamainen tai lankamainen ja pitkä kärsä, joka on taipuisa ja kasaan vedettävissä, vaikkakaan ei ruumiin sisään. Ruumiinseinämä on paksu, mehevä, ja päällyskettoa eli epidermiä peittää kutikula, jota kiertää papillien (nystyjen) renkaita. Etupään vatsapuolella on yksi sukaspari, ja lusikkamatojen suvussa, Echiurus, myös peräaukon ympärillä on 1-2 sukasrengasta.

Ruoansulatuselimistö on taydellinen kärsän tyvellä sijaitsevine suineen, lihaksikkaine nieluineen, pitkinen ja mutkittelevine suolineen; peräsuoleen liittyy rakkopari, ja peräaukko on takapään sivulla. Veri kiertää tavallisesti selkä- ja vatsasuonta sekä eläimen etupäässä sijaitsevia, niitä yhdistäviä suonia pitkin. Ruumiinontelo on iso ja yhtenäinen, ja sen poikki kulkee suolta tukevia lihaksia. Erityselimistö käsittää 1-4 paria etupäässä sijaitsevaa nefridiota tai yhden kookkaan nefridion. Kaikki ne toimivat myös sukupuolitiehyinä. Hermostossa ei ole ganglioita vaan yksi vatsanpuoleinen hermo ja parilliset haarakkeet sekä kärsän laitaa kiertävä hermo. Aistimet puuttuvat.

Tähtimadot ovat yksineuvoisia, ja joidenkin lajien koiraat ja naaraat ovat erinäköisiä (dimorfismi). Sukurauhanen eli gonadi sijaitsee madon takapäässä. Toukka on uiskenteleva, ripsekäs trokofora.

Lisääntymisbiologialtaan merkillisin tähtimato on Välimeressä ja Atlantissa elävä Bonellia viridis. Sukupuolenmääräytyminen on sillä poikkeuksellista. Vapaana elävä trokofora-toukka painuu pohjaan ja kehittyy naaraaksi, jolla on 8 cm pitkä ruumis ja kärjestä kaksiliuskainen, jopa metrin pituinen kärsä. Jos jokin toukka osuu naaraan kärsän tienoille, se kiinnittyy siihen ja kehittyy millimetrin  tai parin pituiseksi koiraaksi, joka sukukypsäksi tultuaan vaeltaa naaraan munuaisputken aukon luo hedelmöittämään munia; tässä siis sukupuolidimorfismi äärimmillään.

Bonellia viridis, naaras. – David Perez / CC BY-SA (https://creativecommons.org/licenses/by-sa/4.0).

Tähtimatojen pääjakso, Echiura, käsittää kaksi luokkaa:

  1. Echiurida. Kärsällisiä matalan veden lajeja.
  2. Sactosomatida. Kärsättömiä syvänmeren lajeja.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *