Rosidit

Kuusitoista aitokaksisirkkaislahkoa edustaa suuren, rosideiksi nimetyn kehityslinjan erilaistuneita kladeja. Yhteinen kantamuoto lienee elänyt noin 110 miljoonaa vuotta sitten liitukaudella.

Näin suurelle joukolle kasveja on vaikea löytää yhteisiä morfologisia piirteitä. Kukka on yleensä säteittäissymmetrinen ja sen osia on tavallisesti viisi. Kukassa voi olla mesiäisiä, ja yleensä ne sijaitsevat kukkapohjuksessa. Siemenessä oleva alkio on pitkä. Viherhiukkasen ja mitokondrion eräissä geeneissä on rosideille ominaisia muutoksia.

Seuraavassa lyhyt katsaus kunkin lahkon sisältämiin heimoihin. Heimon suomalaisen – valitettavan harvalla on suomalainen nimi – ja tieteellisen nimen jälkeen mainitaan kasvien habitus, levinneisyys ja sukujen ja lajien määrä.

Zygophyllales 

1. Rataniakasvit, Krameriaceae. Loisivia pensaita tai maavarrellisia moivuotisruohoja. Lounais-Yhdysvalloista Floridaan, Keski-Amerikka, Pienet Antillit ja Etelä-Amerikan kuivat alueet. Sukuja 1 (rataniat, Krameria), lajeja 18. 

   

2. Mehikorvakasvit, Zygophyllaceae. Puita, pensaita ja ruohoja, joilla usein nivelikkäät varret ja turvonneet nivelet, joissa toisinaan piikkejä. Kuivat ja lämpimät ja trooppiset alueet, usein suolamailla. Sukuja 22, lajeja 220, mm. tokopuut (Balanites), verapuut (Bulnesia), fagoniat (Fagonia), guajakkipuut (Guaiacum), kreosoottipensaat (Larrea), okarennokit (Tribulus), mehikorvat (Zygophyllum).  – kuvia

   

Celastrales 

1. Lebidobotryaceae. Yksineuvoisia puita. Trooppinen Amerikka ja Kongon alue. Sukuja kaksi, lajeja kaksi. – kuvia.
2. Kelasköynnöskasvit, Celastraceae. Yksi- tai kaksineuvoisia puita, pensaita, köynnöksiä ja ruohoja, harvoin varpumaisia ja päällyskasveja. Lähes koko maapallo. Sukuja 96, lajeja 1200; runsaslajisimmat suvut sorvarinpensaat (Euonymus, 130), kelastit (Maytenus, 200), Salacia (200 lajia). – kuvia. 

   

Oxalidales 

1. Huaceae. Valkosipulintuoksuisia puita ja pensaita. Kongon alue. Sukuja kaksi, lajeja kolme. – kuvia.
2. Connaraceae. Ainavihantia tai lehtensä karistavia pikku puita, pensaita ja köynnöksiä. Tropiikki, erityisesti Afrikka ja Kaakkois-Aasia. Sukuja 12, lajeja 180. – kuvia.
3. Käenkaalikasvit, Oxalidaceae. Tavallisesti monivuotisia ruohoja, pensaita, puita tai köynnöksiä. Lähes koko maapallo. Sukuja 5, lajeja 570; käenkaaleja (Oxalis) 500 lajia. Muita sukuja: karambolat (Averrhoa).  – kuvia. 

   

4. Kunoniakasvit, Cunoniaceae. Enimmäkseen ainavihantia puita ja pensaita, eräät toisia puita kuristavia puolipäällyskasveja. Pääasiassa eteläisen pallonpuoliskon tropiikki ja subtropiikki. Sukuja 27, lajeja 330; tineoita (Weinmannia) 155 lajia. Muita sukuja: lemmonpaulat (Anodopetalum), kunoniat (Cunonia), eukryfiat (Eucryphia). – kuvia.
5. Sloaneakasvit, Elaeocarpaceae. Ainavihantia puita ja pensaita, suurista sademetsäpuista varpumaisiin. Amerikan, Aasian ja Australian trooppiset ja subtrooppiset alueet. Sukuja 12, lajeja 615: suvussa Elaeocarpus 350 lajia, sloaneita (Sloanea) 150 lajia. – kuvia.
6. Cephalotaceae. Monivuotisia ja ainavihantia hyönteissyöjäruohoja. Lounais-Australia. Yksi laji: Cephalotus follicularis. – kuvia.
7. Brunelliaceae. Ainavihantia puita, oksat kulmikkaita ja turpeanivelisiä. Etelä-Meksikosta Pohjois-Boliviaan. Sukuja 1 (Brunellia), lajeja 60. – kuvia.

   

Malpighiales 

1. Pandaceae. Yksineuvoisia puita ja pensaita. Vanhan maailman tropiikki. Sukuja 3, lajeja 17. – kuvia.
2. Irvingiaceae. Ainavihantia puita (jopa 90 m), puuaines erittäin kovaa, lehdissä ja oksissa limasoluja. Vanhan maailman tropiikki. Sukuja 3, lajeja 12. – kuvia.
3. Ctenolophonaceae. Lankkujuurisia puita, tähtikarvoja versoissa, korvakkeissa ja kukan kehälehdissä. Vanhan maailman tropiikki. Sukuja 1 (Ctenolophon), lajeja 2.  – kuvia.
4. Mangrovepuukasvit, Rhizophoraceae. Ainavihantia puita ja pensaita, joilla usein ilmajuuria ja turvonneet nivelet. Tropiikki, tyypillisesti matalassa merivedessä (mangroverämeet). Sukuja 16, lajeja 147; mm. tähtimangrovet (Bruguiera), sarvimangrovet (Ceriops), punamangrovet (Rhizophora). – kuvia.
5. Kokapensaskasvit, Erythroxylaceae. Aina- tai kausivihantia pensaita ja puita. Tropiikki. Sukuja 4, lajeja 242; mm. kokapensaat (Erythroxylum). – kuvia.
6. Mikinpensaskasvit, Ochnaceae. Ainavihantia, tavallisesti kaksineuvoisia puita, pensaita tai harvemmin ruohoja. Tropiikki. Sukuja 32, lajeja 550; mm. bongossipuut (Lophira), meduusapuut (Medusagyne), mikinpensaat (Ochna). – kuvia.
7. Bonnetiaceae. Puita ja pensaita, lehdet kierteisesti oksien kärjissä. Trooppinen Amerikka ja Aasia. Sukuja 3, lajeja 35. – kuvia.
8. Klusiakasvit, Clusiaceae. Ainavihantia, maassa tai epifyytteinä kasvavia pensaita ja puita, joilla usein erikoisia maanpäällisiä juurimuodostelmia. Tropiikki. Sukuja 14, lajeja 750; mm. sambut (Allanblackia), klusiat (Clusia), mangostanit (Garcinia), mammeat (Mammea), viiriöt (Mesua). – kuvia.
9. Calophyllaceae. Ainavihantia puita, joiden kaikissa osissa tavallisesti rauhasia ja/tai pihkatiehyitä, jotka erittävät valkoista tai keltaista nestettä. Tropiikki. Sukuja 14, lajeja 475. – kuvia.
10. Podostemaceae. Moni- tai yksivuotisia vesiruohoja, jotka muistuttavat usein leviä tai sammalia. Pääasiassa tropiikki. Sukuja 46, lajeja 300. – kuvia.
11. Kuismakasvit, Hypericaceae. Aina- tai kausivihantia pensaita, yksi- tai monivuotisia ruohoja, useimmissa kasvinosissa pihka- tai öljyrauhasia ja/tai -kanavia, jotka sisältävät usein keltaista tai purppuranväristä eritettä. Levinneisyys yleismaailmallinen. Sukuja 9, lajeja 590; suurin suku on kuismat, Hypericum (470 lajia). – kuvia. 

    

12. Säkenepuukasvit, Caryocaraceae. Puita ja pensaita, lehdet vastakkaisesti tai vuorottaisesti, kolmilehdykkäisiä. Trooppinen Amerikka. Sukuja 2, lajeja 26; säkenepuut (Caryocar). – kuvia.
13. Lophopyxidaceae. Kaksineuvoisia, kärhien avulla kiipeileviä pensasmaisia kasveja. Malakan niemimaa, Malaijien saaristo, Salomoninsaaret ja Karoliinit. Sukuja 1 (Lophopyxis), lajeja 2. – kuvia.
14. Naripuukasvit, Putranjivaceae. Tavallisesti yksineuvoisia puita ja pensaita, jotka tuottavat sinappiöljyjä. Tropiikki, subtropiikki. Sukuja 2, lajeja 216; naripuut (Putranjiva). – kuvia.
15. Centroplacaceae. Ainavihantia, yksi- tai kaksineuvoisia puita, usein lankkujuurisia. Länsi-Afrikka, trooppinen Aasia. Sukuja 2, lajeja 7. – kuvia.
16. Vesirikkokasvit, Elatinaceae. Moni- tai yksivuotisia  vesi- tai kosteikkoruohoja, harvoin pieniä pensaita. Levinneet ympäri maapallon. Sukuja 2, lajeja 35; vesirikot (Elatine). – kuvia.
17. Akerolakasvit, Malpighiaceae. Pensaita, puita, monivuotisruohoja ja puu- tai ruohovartisia köynnöksiä, joilla omantyyppisensä karvoitus. Tropiikki. Sukuja 77 (runsaslajisimmat: Byrsonima, Heteropterys, Malpighia, Stigmaphyllon), lajeja 1315. – kuvia.
18. Balanopaceae. Yksineuvoisia, ainavihantia puita ja pensaita, joiden kaarnassa pyöreitä valkoisia korkkihuokosia. Tyynenmeren lounaisosa. Sukuja 1 (Balanops), lajeja 9. – kuvia. 

    

19. Trigoniaceae. Puita, pensaita, liaaneja. Trooppinen Amerikka, Madagaskar, Malaijien saaristo. Sukuja 5, lajeja 28. – kuvia.
20. Dichapetalaceae. Puita, pensaita, liaaneja. Tropiikki, Afrikassa lauhkeaan eteläkärkeen asti. Sukuja 3, lajeja 168. – kuvia.
21. Euphroniaceae. Puita ja pensaita, joiden karvoitus muistuttaa hämähäkin seittiä. Venezuelan, Guyanan ja Pohjois-Brasilian savannit ja kangasmetsät. Sukuja 1 (Euphronia), lajeja 3. – kuvia.
22. Kultaluumukasvit, Chrysobalanaceae. Puita ja pensaita, lehtiasento vuorottainen, korvakkeet toisinaan pysyviä, toisinaan myös lehtiruotiin kiinni kasvaneita. Tropiikki, runsaimmillaan Amerikassa. Sukuja 27 (runsaslajisimmat: Hirtella, Licania), lajeja 536. – kuvia. 

    

23. Humiriaceae. Ainavihantia puita ja pensaita, puuaines usein palsamintuoksuista. Trooppinen Amerikka, Länsi-Afrikka. Sukuja 8, lajeja 56. – kuvia.
24. Leprapuukasvit, Achariaceae. Tavallisimmin kaksineuvoisia; puita, pensaita ja ruohoja, joskus köynnöksiä, kirkasmahlaisia. Tropiikki, erit. Afrikka ja Aasia. Sukuja 31, lajeja 154; mm. leprapuut (Hydnocarpus). – kuvia.
25. Orvokkikasvit, Violaceae. Yksi- tai monivuotisruohoja, pensaita, köynnöksiä ja pieniä puita. Lähes koko maapallo, erit. tropiikki. Sukuja 25, lajeja 980. Suurimmat suvut: Hybanthus, Rinorea ja orvokit (Viola, 525 lajia). – kuvia.
26. Goupiaceae. Ainavihantia puita, lehdet vuorottain kaksirivisesti. Keski-Amerikka ja Etelä-Amerikan pohjoisosa. Sukuja 1 (Goupia), lajeja 3-5. – kuvia.
27. Passiokasvit, Passifloraceae. Moni- tai yksivuotisia ruohoja, pensaita, pieniä puita ja kärhellisiä köynnöksiä. Tropiikki. Sukuja 28, lajeja 982. Runsaslajisimmat suvut: passiot (Passiflora, 560 lajia) ja Turnera. – kuvia.
28. Lacistemataceae. Pensaita, pieniä puita. Trooppinen Amerikka. Sukuja 2, lajeja 16. – kuvia.
29. Pajukasvit, Salicaceae. Kaksi-, joskus yksineuvoisia pensaita ja puita, toisinaan tyvestä puutuneita ruohoja. Koko maapallo. Sukuja 56, lajeja 1220. Suurimmat suvut: kaseariat (Casearia), Homalium ja pajut (Salix, 450 lajia). – kuvia. 

    

30. Peraceae. Tavallisesti yksineuvoisia, puita, pensaita, monivuotisia ruohoja, maitiaisnesteettömiä. Tropiikki. Sukuja 5, lajeja 127. – kuvia.
31. Rafflesiakasvit, Rafflesiaceae. Loiskasveja, jotka kasvavat isäntäkasvin sisällä, vain kukka tulee näkyville. Kaakkois-Aasia. Sukuja 3, lajeja 25; rafflesiat (Rafflesia). – kuvia.
32. Tyräkkikasvit, Euphorbiaceae. Yksineuvoisia, joskus kaksineuvoisia, yksi- tai monivuotisia ruohoja, pensaita, puita, harvoin köynnöksiä, usein sukkulenttisia, jopa kaktusmaisia; usein maitomaista tai värikästä maitiaisnestettä, toisinaan kirkasnesteisiä. Koko maapallo kylmiä alueita lukuun ottamatta. Sukuja 210, lajeja 6252. Runsaslajisimmat suvut: kissanhännät (Acalypha, 447 lajia), Claoxylon (117 lajia), Dalechampia (121 lajia), Macaranga (308 lajia), Mallotus (122 lajia), polttiot (Tragia, 152 lajia), krotonit (Croton, 1185 lajia), jatropat (Jatropha, 173 lajia), maniokit (Manihot, 109 lajia), tyräkit (Euphorbia, 1933 lajia). – kuvia. 

    

33. Pellavakasvit, Linaceae. Yksi- ja monivuotisruohoja, pensaita, puita, liaaneja. Lähes koko maapallo pois lukien kylmät ja kuivimmat alueet. Sukuja 13, lajeja 255; suurin on pellavien suku (Linum, 180 lajia). – kuvia.
34. Ixonanthaceae. Puita, pensaita. Tropiikki. Sukuja 3, lajeja 20. – kuvia.
35. Picrodendraceae. Puita, pensaita. Pääasiassa tropiikki. Sukuja 25, lajeja 96. – kuvia.
36. Laipikkakasvit, Phyllanthaceae. Yksi- tai kaksineuvoisia puita, pensaita, ruohoja; harvoin kiipeileviä, sukkulenttisia ja vesikasveja. Tropiikki ja lämpimät alueet. Sukuja 57, lajeja 2050; runsaslajisimmat suvut: Antidesma (101 lajia), Cleistanthus (134) ja laipikat (Phyllanthus; 1302 lajia). 

    

Fabales 

1. Suopapuukasvit, Quillajaceae. Ainavihantia puita, kaarnassa saponiinia, joka vaahtoaa vedessä saippuan tavoin. Kaksi erillistä aluetta: Chilen Andit sekä Pohjois-Argentiina, Uruguay ja Kaakkois-Brasilia. Sukuja 1 (suopapuut, Quillaja), lajeja 3. – kuvia. 

   

2. Hernekasvit, Fabaceae. Puita, pensaita, köynnöksiä ja ruohoja. Koko maapallo kylmimpiä alueita lukuunottamatta. 745 sukua ja 16020 lajia; runsaslajisimmat suvut: bauhiniat eli perhospuut (Bauhinia, 125), tunnokit (Chamaecrista, 330), Adesmia (240), nivelherneet (Aeschynomene, 177), roibospensaat (Aspalathus, 278), kurjenherneet (Astragalus, 2400), kuituherneet (Crotalaria, 690), palisanterit (Dalbergia, 250), preeria-apilat (Dalea, 165), Daviesia (135), Desmodium (275), Eriosema (150), korallipuut (Erythrina, 120), Gastrolobium (109), nätkimet (Hedysarum, 160), indigot (Indigofera, 700), nätkelmät (Lathyrus, 160), lonkopuut (Lonchocarpus, 120), Lotononis (150), maitteet (Lotus, 125), lupiinit (Lupinus, 225), hurmepalisanterit (Machaerium, 130), Milletia (150), mukunapavut (Mucuna, 105), esparsetit (Onobrychis, 130), Ormosia (130), keulankärjet (Oxytropis, 350), Pultenaea (104), nokkapavut (Rhynchosia, 230), Swartzia (180), Tephrosia (350), apilat (Trifolium, 250), virnat (Vicia, 160), pitkäpavut (Vigna, 104), akasiat (Acacia, 1075), albitsiat (Albizia, 130), kalliandrat (Calliandra, 135), Inga (300), mimosat (Mimosa, 500), Senegalia (230), Vachellia (160 lajia).  – Kuvia. 

   

3. Surianaceae. Puita ja pensaita. Karibian, Intian valtmeren, Malaijien ja Tyynenmeren saaret, Meksiko, Australia. 5 sukua, 8 lajia. – Kuvia.
4. Linnunruohokasvit, Polygalaceae. Ruohoja, pensaita, köynnöksiä, puita ja lehtivihreättömiä sienijuuren varassa eläviä marraskasveja. Lähes maailmanlaajuinen levinneisyys. Sukuja 26, lajeja 900; Monnina (150), linnunruohot (Polygala, 275 lajia). – Kuvia. 

   

Rosales 

1. Ruusukasvit, Rosaceae. Ruohoja, pensaita, puita, usein piikkisiä. Koko maapallo kylmimpiä ja kuivimpia alueita lukuun ottamatta. Sukuja 54-75, jopa 90 rajauksista riippuen, lajeja 2950: akeenat (Acaena, 100), poimulehdet (Alchemilla, 1000), Cliffortia (120), hanhikit (Potentilla, 330), ruusut (Rosa, 125), vadelmat (Rubus, 250), tuhkapensaat (Cotoneaster, 260), orapihlajat (Crataegus, 142), kirsikat, luumut ja tuomet (Prunus, 200 lajia). – Kuvia. 

   

2. Barbeyaceae. Yksineuvoisia puita, vastakkainen lehtiasento. Jemen, Somalia, Eritrea, Etiopia. Yksi laji: Barbeya oleoides. – Kuvia.
3. Dirachmaceae. 1/2. Puita, pensaita; rauhaskarvaisia. Somalia, Sokotra. Yksi suku (Dirachma), kaksi lajia. – Kuvia. 

   

4. Hopeapensaskasvit, Elaeagnaceae. Pensaita, pieniä puita, joskus rentovartisia kiipeilijöitä. Temperaattinen (lauhkea) ja arktinen Pohjois-Amerikka, temperaattinen Euraasia, trooppinen Malaija, Sri Lanka, Maskareenit ja Pohjois-Australia. Sukuja 3, lajeja 50; tyrnit (Hippophaë), hopeapensaat (Elaeagnus), puhvelinmarjat (Shepherdia). – Kuvia.
5. Paatsamakasvit, Rhamnaceae. 55/1040. Enimmäkseen lehtensä karistavia puita ja pensaita, harvoin ruohoja tai kiipeileviä köynnöksiä. Lähes koko maapallo. 55 sukua, joissa 1040 lajia; Phylica (188), paatsamat (Rhamnus, 120 lajia). – Kuvia. 

   

6. Jalavakasvit, Ulmaceae. 7/45. Puita ja pensaita, joilla kaksirivinen lehtiasento. Pääasiassa pohjoisen pallonpuoliskon temperaattiset alueet. Sukuja 7, lajeja 45; jalavat (Ulmus), selkovat (Zelkova). – Kuvia.
7. Hamppukasvit, Cannabaceae. Puita, pensaita, ruohoja tai köynnöksiä. Levinneisyys maailmanlaajuinen. Sukuja 9, lajeja 100; hamput (Cannabis), keltikset (Celtis), humalat (Humulus), nokipuut (Trema). – Kuvia.
8. Mulperikasvit, Moraceae. 37/1180. Maassa tai päällyskasveina kasvavia puita, pensaita, köynnöksiä ja monivuotisruohoja, joissa maitomaista maitiaisnestettä. Melkein maailmanlaajuinen levinneisyys pohjoisia alueita lukuun ottamatta. Sukuja 37, lajeja 1180; lonkiot (Dorstenia, 107), viikunat (Ficus, 850 lajia). – Kuvia.
9. Nokkoskasvit, Urticaceae. 53/1250. Maassa tai päällyskasveina kasvavia, kaksi- tai yksineuvoisia ruohoja, pensaita, liaaneja ja puita. Yleismaailmallinen levinneisyys. Sukuja 53, lajeja 1250; Elatostema (300), piileat (Pilea, 200). – Kuvia. 

   

Cucurbitales 

1. Apodanthaceae. Lehtivihreättömiä, toisten kasvien sisällä kasvavia loiskasveja (endoparasiitteja). Levinneisyys laikuttainen: Kaliforniasta Argentiinaan, trooppinen Itä-Afrikka, Lounais-Aasia, Lounais-Australia. Sukuja 2, lajeja 23. – kuvia.
2. Anisophylleaceae. Kaksineuvoisia puita ja pensaita, lehtiasento vuorottainen, osa lehdistä suomumaisia. Etelä-Amerikka, trooppinen Afrikka, Kaakkois-Aasia. Sukuja 4, lajeja 34. – kuvia.
3. Karakapuukasvit, Corynocarpaceae. Ainavihantia, tavallisimmin kaksineuvoisia puita ja suuria pensaita, oksat valekiehkuroina. Australaasia, Uusi-Seelanti. Sukuja 1 (Corynocarpus), siinä 5 lajia. – kuvia. 

   

4. Koriariakasvit, Coriariaceae. 1/14. Pystyjä tai lamoavia pensaita tai puutuvia ruohoja, pikku haarat nelisärmäisiä. Laikuttainen levinneisyys: Keski- ja Etelä-Amerikan Kordillieerit, läntinen Välimeren alue, Himalaja itään ja kaakkoon, Taiwan, Japani, Luzon, Uusi-Guinea, Uusi-Britannia, Etelämeren saaret, Uusi-Seelanti. Sukuja 1, lajeja 14; koriariat (Coriaria). – kuvia. 

   

5. Kurkkukasvit, Cucurbitaceae. Yksi- ja kaksineuvoisia, yksi- ja monivuotisia ruohovartisia köynnöksiä, joskus puutuvia köynnöksiä, harvoin puita. Enimmäkseen tropiikki ja subtropiikki. Sukuja 97, lajeja 990; käärmekurkut (Trichosanthes, 100 lajia). – kuvia.
6. Tetramelaceae. Kookkaita, lehtensä karistavia tai ainavihantia, yksineuvoisia puita. Kaakkois-Aasia Uuteen-Guineaan ja Koillis-Australiaan asti. 2 sukua, 2 lajia. – kuvia.
7. Datiscaceae. Kookkaita, enimmäkseen yksineuvoisia monivuotisruohoja. Pohjois-Amerikan länsiosa sekä Kreeta, Turkki, Kaukasus sekä Keski-Aasia. Yksi suku, kaksi lajia: Datisca. – kuvia.

   

8. Begoniakasvit, Begoniaceae. 2/1804. Kaksineuvoisia, tavallisesti monivuotisia, mehikasvimaisia (sukkulenttisia) ruohoja, joskus hieman puutuvia. Tropiikki, temperaattinen Kiina. Sukuja 2, lajeja 1804; begoniat eli vinolehdet (Begonia, 1083 lajia). – kuvia. 

   

Fagales 

1. Etelänpyökkikasvit, Nothofagaceae. 1/43. Ainavihantia ja lehtensä karistavia, kaksineuvoisia puita ja pensaita. Etelä-Amerikan eteläosa, Uusi-Guinea, Uusi-Kaledonia, Itä- ja Etelä-Australia ja Uusi-Seelanti. Sukuja 1, lajeja 43; etelänpyökit, Nothofagus. – kuvia. 

   

2. Pyökkikasvit, Fagaceae. 8/927. Kaksineuvoisia ja lehtensä karistavia tai ainavihantia puita, harvoin pensaita. Pohjoinen lauhkea vyöhyke, Keski-Amerikka, koillinen Etelä-Amerikka, Kuuba, trooppinen Aasia ja Uusi-Guinea. Sukuja 8, lajeja 927; Castanopsis (136), kastanjatammet (Lithocarpus, 336), tammet (Quercus, 431 lajia). – kuvia. 

   

3. Norkkomyrttikasvit, Myricaceae. Ainavihantia pensaita ja pieniä puita. Laajalti levinnyt kummallakin pallonpuoliskolla, enimmäkseen temperaattisilla, subtrooppisilla ja trooppisilla vuoristoalueilla. Sukuja 3, lajeja 57; tuoksumyrtit (Comptonia), norkko- eli suomyrtit (Myrica). – Kuvia.
4. Taikapähkinäkasvit, Juglandaceae. Lehtensä karistavia tai ainavihantia, tavallisesti kaksineuvoisia puita ja pensaita. Kanadasta Etelä-Amerikan Andeille, Karibia, Itä-Brasilia, Balkanilta Kaukasukselle, Keski-Aasia, temperaattinen ja trooppinen Itä-Aasia, Uusi-Guinea. Sukuja 9, lajeja 63; hikkorit (Carya), jalopähkinät (Juglans), kolibripähkinät (Oreomunnea), siipipähkinät (Pterocarya). – kuvia.
5. Kasuariinakasvit, Casuarinaceae. Ainavihantia kaksi- tai yksineuvoisia puita ja pensaita. Madagaskar, Malaija, Australia, Melanesia, Uusi-Kaledonia ja muita Tyynenmeren saaria. Sukuja 4, lajeja 91; kasuariinat (Casuarina). – kuvia.
6. Ticodendraceae. 1/1. Yksineuvoisia puita, joiden lehdet vuorottaisesti; korvakkeet ympäröivät varren. Keski-Amerikka. Yksi suku ja laji: Ticodendron incognitum. – kuvia.
7. Koivukasvit, Betulaceae. Lehtensä karistavia, kaksineuvoisia puita ja pensaita. Pohjoisen pallonpuoliskon temperaattinen ja boreaalinen vyöhyke, tropiikin vuoristot Keski- ja Etelä-Amerikassa ja Kaakkois-Aasiassa. Sukuja 6, lajeja 167; lepät (Alnus), koivut (Betula), valkopyökit (Carpinus), pähkinäpensaat (Corylus), humalapyökit (Ostrya). – kuvia.

Geraniales 

1. Kurjenpolvikasvit, Geraniaceae. Sekä yksi- että monivuotisia ruohoja ja pensaita; toisinaan sukkulenttisia. Temperaattinen vyöhyke, tropiikin vuoristot. 5 sukua, 650 lajia; kurjenpolvet (Geranium; 260), pelargoniat (Pelargonium; 280 lajia). – kuvia.
2. Neidonkranssikasvit, Francoaceae. Moni- ja yksivuotisruohoja, kookkaita pensaita, pieniä puita. Etelä-Amerikka, Saharan eteläpuolinen Afrikka. Sukuja 9, lajeja 33; neidonkranssit (Francoa). – kuvia.

Myrtales 

1. Kombretumikasvit, Combretaceae. Puita, pensaita, liaaneja, joitakin mangrovepuita. Tropiikki. Sukuja 13-17, lajeja 530; kombretumit (Combretum, 240), ketapanit eli terminaliat (Terminalia, 200 lajia). – kuvia.

   

2. Rantakukkakasvit, Lythraceae. Puita, pensaita, ruohoja, toisinaan vesikasveja ja mangrovepuita; varsi usein nelisärmäinen. Lähes koko maapallo. Sukuja 30, lajeja 600; tulitorvet (Cuphea, 260 lajia). – kuvia

   

3. Horsmakasvit, Onagraceae. Yksi- tai monivuotisia pensaita, harvoin puita tai puutuvia köynnöksiä. Lähes koko maapallo. Sukuja 22, lajeja 656: horsmat (Epilobium, 170 lajia), verenpisarat (Fuchsia, 106), helokit (Oenothera, 152). – kuvia. 

   

4. Vochysiaceae. Pensaita tai isoja puita, usein tähtikarvaisia. Trooppinen Amerikka, Länsi-Afrikka. Sukuja 7, lajeja 218; Vochysia-suvussa 105 lajia. – kuvia.
5. Myrttikasvit, Myrtaceae. Ainavihantia, kaksineuvoisia puita ja pensaita, lehdissä, oksissa ja kukissa eteerisiä öljyjä erittäviä rauhasia. Tropiikki, subtropiikki, eteläisen pallonpuoliskon lauhkeat alueet. 140 sukua, 5828 lajia: Calyptranthes (268 lajia), eukalyptukset (Eucalyptus, 754), eugeniat (Eugenia, 1044), kaarnamyrtit (Melaleuca, 256), Myrcia (396), jambolaanit (Syzygium, 1136), Verticordia (101). – kuvia. 

   

6. Melastomakasvit, Melastomataceae. Yksi- ja monivuotisruohoja, pensaita ja pienehköjä puita, joskus köynnöksiä, tavallisesti maassa kasvavia, toisinaan päällyskasveja eli epifyyttejä tai vesikasveja. Tropiikki, joillakin seuduilla myös subtropiikki ja jopa lauhkea vyöhyke. 178 sukua, 5000 lajia; Memecylon (150 lajia), Blakea (100), klidemiat (Clidemia, 117), Gravesia (110), Leandra (200), medinillat (Medinilla, 375), Miconia (1000), Microlicia (170), korulehdet (Sonerila, 175), paastopensaat (Tibouchina). – kuvia. 

   

7. Crypteroniaceae. Ainavihantia puita, lehdet yksinkertaisia, vastakkaisia, ehytlaitaisia, sulkasuonisia. Sri Lanka, Kaakkois-Aasiasta Uuteen-Kaledoniaan ja Melanesiaan. Sukuja 3, lajeja 13. – kuvia.
8. Alzateaceae. Pieniä, ainavihantia puita ja pensaita, osittain epifyyttisiä, varret nelisärmäisiä. Vuoristorinteet Panamasta Boliviaan. Yksi laji: Alzatea verticillata. – kuvia.
9. Penaeaceae. Pensaita (joskus kanervamaisia), varpuja, kookkaita puita. Etelä- ja Itä-Afrikka, Saint Helenan saari, erit. Kapmaa. 9 sukua, 32 lajia. – kuvia.

Crossosomatales 

1. Aphloiaceae. Ainavihantia pensaita, ohutrunkoisia puita. Itä-Afrikka, Madagaskar, Maskareenit, Komorit ja Seyschellit. Sukuja 1, lajeja 1: Aphloia theiformis. – kuvia. 

   

2. Geissolomataceae. Tiheähaaraisia, lehdekkäitä, matalia pensaita. Kapmaa. Ainoa laji on Geissoloma marginatum. – kuvia.
3. Strasburgeriaceae. Ainavihantia puita, joissa joskus T:n muotoisia ligniinipitoisia solukarvoja. Uuden-Seelannin Pohjoissaari, Uusi-Kaledonia. 2 sukua, kummassakin yksi laji. – kuvia.
4. Kotapähkinäkasvit, Staphyleaceae. Kausi- tai ainavihantia puita ja pensaita. Pohjoisen pallonpuoliskon lauhkeilla alueilla, Väli-Amerikka, pohjoinen Etelä-Amerikka, Etelä-Intia, Kaakkois-Aasiasta Uuteen-Guineaan. Sukuja 2, lajeja 45; kotapähkinät (Staphylea). – kuvia.
5. Guamatelaceae. Monihaaraisia pensaita, lehdet vastakkaisia, ruodillisia ja korvakkeellisia. Etelä-Meksiko, Guatemala, Honduras. Yksi laji: Guamatela tuerckheimii. – kuvia.
6. Stachyuraceae. Kausi- tai ainavihantia pensaita tai pieniä puita. Japani, Taiwan, Kiina. Sukuja 1 (Stachyurus), lajeja 8. – kuvia. 

   

7. Crossosomataceae. Pensaita, usein pienilehtisiä, harvoin puita. Lounais-Yhdysvallat, Luoteis-Meksiko. Sukuja 4, lajeja 10. – kuvia.

Picramniales

1. Picramniaceae. Yksineuvoisia puita ja pensaita. Subtrooppinen ja trooppinen Amerikka. Sukuja 3, lajeja 49. – kuvia.

Sapindales 

1. Biebersteiniaceae. Pahanhajuisia monivuotisruohoja, joilla puutuvat ja mukulamaiset maavarret. Välimeren itäpohjukasta Keski-Aasiaan, Kiina. Sukuja 1 (Biebersteinia), lajeja 4. – kuvia. 

   

2. Harmikkikasvit, Nitrariaceae. Moni- tai yksivuotisruohoja ja pensaita, lamoavia tai pystykasvuisia, usein mehikasvimaisia (sukkulenttisia). Itä-Meksiko, Pohjois-Afrikka, Etelä-Eurooppa, Arabia, Etelä-Siperia, boreaalinen ja lämpimänlauhkea Aasia, Länsi-Kiina, Pohjois-Korea sekä Lounais- ja Etelä-Australia. Sukuja 4, lajeja 19; harmikit (Peganum). – kuvia.
3. Kirkiaceae. Pensaita ja puita, tyvi usein paksuuntunut. Trooppinen Itä-Afrikka, Länsi-Madagaskar. Sukuja 1 (Kirkia), lajeja 6. – kuvia. 

   

4. Tohtorinpuukasvit, Burseraceae. Tavallisesti yksineuvoisia puita ja pensaita, toisinaan epifyyttisiä tai alustan myötäisesti kasvavia; johtosolukoissa pihkatiehyitä. Tropiikki, subtropiikki. Sukuja 20, lajeja 760, suurimmat suvut ovat tohtorinpuut (Bursera, 100 lajia), elemit (Canarium, 120), mirhapuut (Commiphora, 185) ja Protium (180) lajia. – kuvia. 

   

5. Sumakkikasvit, Anacardiaceae. Puita, pensaita, köynnöksiä; kaarna usein pihkainen; rungon neste mustuu ilmassa. Tropiikki, joitakin lajeja ulottuu lauhkeille alueille. 83 sukua, lajeja 860; runsaslajisin suku on Searsia (120 lajia). – kuvia. 

   

6. Saippuamarjakasvit (vaahterakasvit), Sapindaceae. Puita, pensaita, liaaneja, köynnöksiä, monivuotisruohoja. Enimmäkseen tropiikki ja subtropiikki, joitakin myös lauhkeassa vyöhykkeessä. Sukuja 140, lajeja 1860; vaahterat (Acer, 126 lajia), Allophylus (250), guaranat (Paullinia, 190), Serjania (230 lajia). – kuvia. 

   

7. Ruutakasvit, Rutaceae. Puita, pensaita, monivuotisruohoja; toisinaan piikkisiä tai matavia ja tavallisesti aromaattisia. Lähes koko maapallo, runsaiten kuitenkin tropiikissa ja subtropiikissa. 161 sukua, lajeja 2070; bukot (Agathosma, yli 150 lajia), Boronia (148), Melicope (238), limopuut (Zanthoxylum, 225 lajia). – kuvia. 

   

8. Kvassiakasvit, Simaroubaceae. Puita ja pensaita, kaarna usein kitkeränmakuinen. Tropiikki ulottuen joillekin temperaattisille (lauhkeille) alueille. Sukuja 22, 108 lajia. Suurin suku on karvaskvassiat (Picrasma) kahdeksine lajeineen. – kuvia. 

   

9. Mahonkikasvit, Meliaceae. Yksineuvoisia, joskus kaksineuvoisia puita, pensaita ja varpuja; runko joskus pullomaisen paksu; hedepuut saattavat toisinaan tuottaa myös kaksineuvoisia kukkia. Tropiikki, temperaattinen Kiina ja Etelä-Afrikka. 51 sukua, 600 lajia. Suvussa Aglaia 120 lajia. – kuvia. 

   

Huerteales

1. Petenaeaceae. Pieniä puita, kookkaita pensaita, joiden lehdet muistuttavat lehmuksen lehtiä. Etelä-Meksiko, Pohjois-Guatemala, Länsi-Belize. Yksi laji: Petenaea cordata. – kuvia
2. Gerrardinaceae. Pensaita, pieniä puita, oksat riippuvia. Laikuttaisesti Etelä- ja Kaakkois-Afrikka. Yksi suku, Gerrardina, jossa kaksi lajia. – kuvia.
3. Tapisciaceae. Aina- tai kausivihantia puita, joiden puuaines fluoresoivaa, lehdet vuorottaisesti, ruodillisia; korvakkeet pian karisevia. Temperaattinen Itä-Aasia, Andit Keski-Amerikasta Peruun, Isot Antillit. 2 sukua, 6 lajia. – kuvia.
4. Dipentodontaceae. Tavallisesti kausivihantia,  sekä yksi- että kaksineuvoisia puita ja pensaita. Keski- ja Etelä-Amerikan Andit, Etelä-Kiina, Taiwan, Malaijien saaristo, Makronesia, Melanesia, Koillis-Australia, Havaiji. 2 sukua, 20 lajia. – kuvia.

Malvales 

1. Kistuksenloisiokasvit, Cytinaceae. Toisten kasvien sisällä kasvavia lehtivihreättömiä loisia. Meksiko, Keski-Amerikka, Etelä-Eurooppa, Pohjois-Afrikka, Turkki, Etelä-Afrikka, Madagaskar. Sukuja 2, lajeja 10. – kuvia. 

   

2. Mätimarjapuukasvit, Muntingiaceae. Tähtikarvojen peittämiä puita ja pensaita. Trooppinen Amerikka, vuoristoseudut. 3 sukua, 3 lajia. – kuvia. 

   

3. Okakiekkokasvit, Neuradaceae. Alustan myötäisesti kasvavia ja tavallisesti villakarvaisia yksi- ja monivuotisruohoja. Pojois-Afrikasta Intiaan ulottuva alue, Etelä-Afrikka ja Namibia. 3 sukua, 9 lajia; okakiekot (Neurada). – kuvia. 

   

4. Malvakasvit, Malvaceae. Puita, pensaita, yksi- ja monivuotisia ruohoja, toisinaan köynnöksiä; karvaisia, rauhasellisia tai suomuisia, harvoin okaisia tai piikkisiä. Koko maapallo ottamatta lukuun napa-alueita ja Gobin autiomaata. Sukuja 244, lajeja 4225; Byttneria (>130 lajia), Hermannia (>100), Grewia (290), Triumfetta (150), koolapuut (Cola, 100), sterkuliat (Sterculia, 250), dombeijat (Dombeya, >200), auliot (Abutilon, 135), hibiskukset (Hibiscus, 675), Nototriche (100), siidat (Sida, 250). – kuvia. 

   

5. Sphaerosepalaceae. Puita ja pensaita, lehdet vuorottaisia, ruodillisia, kausivihantia (kuiva kausi lehdetön). Madagaskar. 2 sukua, lajeja 18. – kuvia.
6. Näsiäkasvit, Thymelaeaceae. Tav. kaksineuvoisia pensaita, monivuotisia ruohoja, pieniä puita, harvoin köynnöksiä, tav. myrkyllisiä. Lähes koko maapallo, Pohjois-Amerikassa vain idässä ja lännessä. 46 sukua, lajeja 913; gnidiat (Gnidia, 100 lajia), rautanäsiät (Pimelea, 110). – kuvia. 

   

7. Annattokasvit, Bixaceae. Kausi- tai ainavihantia puita, pensaita, puutuvajuurisia monivuotisruohoja. Tropiikki, erityisesti Amerikka. Sukuja 4, 23 lajia. – kuvia. 

   

8. Päivännoutokasvit, Cistaceae. Yksi- ja monivuotisruohoja, pensaita, harvoin isoja puita; usein eteerisiä öljyjä. Subtropiikki, temperaattinen vyöhyke, erityisesti Välimerenmaat. Sukuja 7, lajeja 170; päivännoudot (Helianthemum, 110 lajia). – kuvia. 

   

9. Sarcolaenaceae. Ainavihantia puita ja pensaita, joiden karvoitus kilpi- ja tähtikarvoja tai tupsumaista, seassa usein monisoluisia rauhas- tai yksinkertaisia karvoja. Madagaskar. 10 sukua, 68 lajia. – kuvia. 

   

10. Siipipuukasvit, Dipterocarpaceae. Pääasiassa ainavihantia ja kaksineuvoisia puita. Tropiikin sademetsät, erit. trooppinen Aasia ja Seychellit. Sukuja 16, lajeja 695; Hopea (104 lajia), merantipuut (Shorea, 360 lajia). – kuvia. 

    

Brassicales

1. Akaniaceae. Puita, joiden kaarnassa ja kukinnoissa myrosiinisoluja, joissa myrosiini-entsyymi pilkkoo rikkiyhdisteitä tuoksuviksi sinappiöljyiksi. Etelä-Kiina, Indokiina, Taiwan sekä Itä-Australia. 2 sukua, 2 lajia. – kuvia.
2. Köynnöskrassikasvit, Tropaeolaceae. Yksi- ja monivuotisia ruohoja, köynnöksiä; sinapintuoksuisia. Etelä-Meksikosta eteläiseen Etelä-Amerikkaan Andien vuoristossa. Yksi suku (köynnöskrassit, Tropaeolum), lajeja 94. – kuvia.
3. Moringakasvit, Moringaceae. Puita ja pensaita, harvoin puutuvajuurisia ruohoja, runko toisinaan turvonnut ja sukkulenttinen. Afrikan ja Etelä-Aasian kuivat alueet. Yksi suku, moringat (Moringa), jossa 13 lajia. – kuvia.
4. Papaijakasvit, Caricaceae. Puita ja pensaita, runko turpea ja usein piikkinen, harvoin lamoavia köynnöksiä. Trooppinen Amerikka, Länsi- ja Itä-Afrikka. 6 sukua, 35 lajia; papaijat (Carica). – kuvia.
5. Hilppakasvit, Limnanthaceae. Sinappiöljyjä tuottavia yksivuotisruohoja. Pohjois-Amerikka. 2 sukua, 10 lajia; hilpat (Limnanthes). – kuvia.
6. Setchellanthaceae. Monihaaraisia pensaita, joiden pitkä- ja lyhytversot eroavat toisistaan selvästi, T:n muotoisten karvojen peittämiä. Meksiko. Yksi laji: Setchellanthus caeruleus. – kuvia.
7. Koeberliniaceae. Kausivihantia, piikkisiä pensaita ja pikku puita. Lounais-Yhdysvallat, Meksiko, erillisesiintymä Boliviassa. Yksi suku, Koeberlinia, jossa kaksi lajia. – kuvia.
8. Bataceae. Matalia, alustanmyötäisiä, sukkulenttisia piikittömiä pensaita. Amerikan trooppisilla ja lämpimillä rannikoilla, Uuden-Guinean ja Australian välinen alue. Yksi suku, Batis, jossa kaksi lajia. – kuvia.
9. Salvadoraceae. Pensaita ja pieniä puita, joskus lamoavia. Trooppinen Afrikka ja Aasia, Lähi-Itä. 3 sukua, 10 lajia. – kuvia.
10. Emblingiaceae. Alustanmyötäisiä, pensasmaisia ruohoja; pitkä- ja lyhytversot jäykkien karvojen peittämiä. Länsi-Australia; vaativat kasvaakseen maastopaloja. Yksi laji: Emblingia calceoliflora. – kuvia.
11. Tovariaceae. Pystykasvuisia tai suikertavia monivuotisruohoja ja hentoja pensaita, joskus hieman puumaisia, pahanhajuisia ja maitiaisneste kirkasta. Andit Meksikosta Boliviaan, Jamaika. Yksi suku, Tovaria, jossa kaksi lajia. – kuvia.
12. Pentadiplandraceae. Karvattomia pensaita, joskus liaaneja, mukulallisia. Nigeriasta Angolaan ulottuva alue. Yksi laji: Pentadiplandra brazzeana. – kuvia.
13. Gyrostemonaceae. Lyhytikäisiä yksivuotispensaita ja pieniä puita, varsi usein mehevä, pehmeäpuinen; oksat tavallisesti oranssinvärisiä, punaisia tai ruskeita. Australia, Tasmania. 5 sukua, 18 lajia. – kuvia.
14. Resedakasvit, Resedaceae. Yksi-, kaksi- ja monivuotisia ruohoja, pensaita, köynnöksiä ja puita, hyväntuoksuisia. Pohjois-Amerikka, Keski-Amerikka, Antillit, Eurooppa, Pohjois-, Itä- ja Etelä-Afrikka, Lähi-Idästä Keski-Aasiaan, Lounais-Kiina, Kaakkois-Aasia; laikuttainen levinneisyys. Sukuja 8-12, lajeja 90; keräkit (Oligomeris), resedat (Reseda), tähtitertut (Sesamoides). – kuvia.
15. Kapriskasvit, Capparaceae. Pensaita, puita, harvoin piikkisiä; tuottavat sinappiöljyjä. Tropiikki, subtropiikki, joitakin temperaattisessa vyöhykkeessä. 30 sukua, 324 lajia; kaprikset (Capparis, 250 lajia), kapriot (Maerua, 100 lajia). – kuvia.
16. Hämähäkkikukkakasvit, Cleomaceae. Yksi- ja monivuotisruohoja, pensaita; karvattomia tai rauhaskarvaisia; tuottavat sinappiöljyjä. Tropiikki ja lämpimät alueet. Enintään 9 sukua, 346 lajia; hämähäkkikukat (Cleome, 320 lajia). – kuvia.
17. Ristikukkaiskasvit, Brassicaceae (Cruciferae). Yksi-, kaksi- ja monivuotisia ruohoja, pensaita, harvoin pikku puita ja köynnöksiä; tuottavat sinappiöljyjä. Lähes koko maapallo, runsaiten temperaattisessa vyöhykkeessä, vuoristoissa ja arktisilla alueilla. Sukuja 343, lajeja 3630; kilpiruohot (Alyssum, 100 lajia), Boechera (110), litukat (Cardamine, 200), kynsimöt (Draba, 390), ukonnauriit (Erysimum, 180), krassit (Lepidium, 250), Physaria (106). – kuvia.